Hae
Jennyferin kotona

Ensimmäinen päiväkotiharjoittelu takana

Jotenkin se iski eilen iltapäivällä tajuntaan ja alkoi vähän jännittämään. Vajaa kuukausi sitten muuttaneena, uutta kotia laittaessa ja touhukkaan taaperon elämää pyörittäessä ei asiaa ole ehkä isommin tullut mietittyä. Ehkä hyvä niin, sillä elämä kyllä vie ja kantaa. Mutta eilen kun olin päivän yksin kotona kaikessa hiljaisuudessa, oli aikaa antaa ajatusten rauhassa tulla ja mennä. Pitkälti ne pyöri tänään alkaneen päiväkotiharjoittelun ympärillä. Enkä edes eniten miettinyt sitä, miten Noel tulee siellä pärjäämään, vaan osaanko laittaa mukaan oikeanlaiset vaatteet ja muut tarvikkeet, ja miten ylipäätään tätä hommaa lähtee pyörittämään. Alkua tietysti helpottaa paljon se, että minä jään kotiin, vaikka töihin palaankin, jolloin Noelin hoitopäivät eivät ole pisimmät mahdolliset, voidaan nukkua aamulla pidempään ja iltoihin jää enemmän aikaa valmistella seuraavaa päivää. Ennen viikon päästä alkavia tositoimia katsotaan nyt kuitenkin ensin, miten meni meidän ensimmäinen päiväkotiharjoittelu.

Päiväkotiharjoittelu alkoi tänään

Päiväkotiharjoittelu alkoi tänään

Herätys

Olen ollut kotona suunnilleen puolitoista vuotta. Jäin pois töistä hieman ennen äitiysloman alkua sairaslomalle, sillä en kyennyt enää istumaan puutuvan vatsani kanssa. Tänä aikana en ole kertaakaan laittanut herätystä päälle, vaan sitä on pompattu ylös lapsen tahtisesti. Eilen illalla piti siis muistaa sekin, herätys. Minulla ei ollut oikein käsitystä siitäkään, miten paljon aamuun tarvitaan aikaa, joten tämä harjoittelu tuli tarpeeseen kaikin puolin muutenkin. Tähdättiin päiväkodille n. kahdeksaksi, jolloin ehdittiin olemaan siellä leikkimässä ja ulkoilemassa reilut parituntia, ennen kuin tultiin kotiin lounaalle ja päiväunille.

Päiväkodissa oli paljon mieluisia leluja

Päiväkodissa oli paljon mieluisia leluja

Aamupala- ja meikkipohdinnat

Aamupala syötiin molemmat kotona, sillä sopimus päiväkodin kanssa alkaa vasta keskiviikkona, kun jätän Noelin ensimmäisen kerran yksin hetkeksi hoitoon. Ennen sopparin alkua olen siis päiväkodissa itse vastaamassa Noelista ja syömme molemmat kotona. Olen miettinyt miten tehdään jatkossa, kun työ ja päiväkotirumba alkaa kunnolla. Etätyöni ansiosta meillä olisi mahdollista syödä aamupala yhdessä kotona ennen hoitoon ja töihin siirtymistä, mutta jos Noel syö aamupalan päiväkodilla ja minä sen jälkeen, kun olen vienyt Noelin hoitoon, saisimme nukkua aamulla ainakin puolituntia pidempään. Nämä on juuri niitä käytäntöjä, jotka varmasti muotoutuu ajan kanssa. Tänään, jos olisin halunnut laittaa naamaa ennen lähtöä, olisi pitänyt nousta vartti aiemmin. Toisaalta, jos jatkossa ei syödä yhdessä kotona aamupalaa, on sama aika siihen riittävä ja vähän ylikin. Jatkosta en myöskään tiedä, paljon haluan etänä ehostella. Asiat siis tosiaan hakevat aikaansa ja paikkaansa. Mutta totta on se, kun pikkusen laittaa väriä naamaan, on kiva osallistua videopalavereihin, siitä tulee skarpimpi olo ja sillä erottaa kotonakin ollessa helposti työn ja vapaa-ajan.

Pihalla oli myös kiva tutustua leikkipaikkoihin

Pihalla oli myös kiva tutustua leikkipaikkoihin

Miten meni

Tänään päiväkodilla oli tosi vähän lapsia ja hoitajia paikalla, koska moni lomailee nämä välipäivät. Se oli oikeastaan aika kivaa, sillä Noelin ei tarvinnut hypätä mukaan täyteen menoon ja meininkiin. Päiväkodilla oltiin juuri aamupuurolla, kun saavuimme paikalle. Noel katseli ensin pitkään pöydän ääressä istuvia lapsia, mutta huomasi pian autot ja alkoi leikkimään. Leikin Noelin kanssa jonkin aikaa kahdestaan autoilla, automatolla ja parkkitalolla, ennen kuin muita lapsia alkoi aamupalalta liittyä seuraamme. Noel sujahti reippaasti leikkeihin mukaan ja tutki päiväkodin leluja ja tiloja avoimin mielin. Hoitajat sanoivatkin, että Noel vaikuttaa reippaalta ja niin hän onkin. Sen vuoksi en ole stressannut sitä, miten hän tulee siellä pärjäämään. Sisäleikkien jälkeen lähdettiin ulos ja mekin jäimme Noelin kanssa hetkeksi pihalle leikkimään. Täällä on lunta sen verran mukavasti, että pulkat otettiin esille. Noel tutki ensin pihan leikkipaikkoja ja oli lopuksi pulkan kyydissä erittäin mielissään.

Päiväkotiharjoittelu oli hyvä päättää pulkkailuun

Päiväkotiharjoittelu oli hyvä päättää pulkkailuun

Noel ehti nukahtaa parin kilometrin automatkalla kotiin mentäessä, joten harjoittelu ja uusi ympäristö oli selvästikin kuluttavaa. Noel heräsi kuitenkin, kun otin hänet autosta ja suuntasimme kohti ruokapöytää. Nyt pieni päiväkotiharjoittelija nukuu päiväuniaan ja minä täällä sulattelen omiani.

Lue myös: 

Tutustuminen päiväkotiin – Uusi elämänvaihe on ovella

Huojentava puhelu: Me saatiin päivähoitopaikka

 

Nähdään Instagramissa!

<3. Jennyfer

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *