Hae
Jennyferin kotona

Vain elämää – Mitä olisin laulanut, Stig

Jälleen koitti viikko, kun oltiin minulle aikalailla täysin vieraalla artisti- ja biisialueella. Tuttuun tyyllin, kävin viikon aikana Stigin tuotannon läpi. Alkuun olin sitä mieltä, että en tunne häneltä muita kuin Roy Orbisonin, mutta olihan niitä tuttuja biisejä muitakin, kuten Niks ja Naks, Viheltelen sekä Puumaa mä metsästän. Näistä mikään ei ole ollut eikä niistä tullut suosikkiani, joten mieluusti jätin ne toisten esitettäväksi, vaikka puumabiisi jäikin vihellellen kokonaan puuttumaan. Mitäpä minä sitte olin esityksistä mieltä ja mitä minä olisin laulanut, Stig?

Varkauksia

Niin siinä kävi tälläkin viikolla, että yksi mahdollisista biisivalinnoistani varastettiin. Ensimmäistä kertaa en ole siitä mitenkään pahoillani, sillä Mariska teki niin vaikuttavan ja upean Mariskalaatio version Stigidilaatiosta. Mariskan kantaaottava biisi oli soittolistalleni pääsevää ainesta.

Kiveni ryypyllä

Toinen tunnelman räjäyttäjä oli Ylppö Kiveni biisillä. Mielestäni nerokasta sanoitusta ja versio oli mitä taitavin. Jannika B.:n veto Ryyppy biisistä oli hyvä ja pidin enemmän hänen synkistelyversiostaan, kuin Stigin alkuperäisestä biletysmeiningistä.

Tylsää ja ujoa

Arjan veto oli muihin nähden aika sensuelli, mutta ei häneltä olisi kyllä osannut mitään kaksimielistä odottaakaan. Sellaiset sanat ei vain sopisi hänen suuhunsa. Reinon veto Niks ja Naks biisistä oli aika tylsä. Se oli jotenkin tosi lähellä Stigin omaa versiota ja siitä puuttui se jokin. Mutta Ressu, hän sen sijaan lauloi avoimesti nussimisesta! Ehkä joku ujous tai jokin siinä ehkä paistoi läpi ja minulle veto jäi keskinkertaiseksi.

Minun valintani

Stigin tuotoksia käydessäni läpi, listalleni päätyi vaihtoehtoisiksi valinnoiksi Stigidilaation lisäksi Ruutia ja Voi hemmetti. Jälkimmäistä mietin ihan viime metreille asti, mutta se olisi vaatinut minun laulamana muutoksia sanoituksiin, enkä ole varma, että se olisi enää sen jälkeen ollut millään tavalla hyvä. Näillä perusteilla, Stig, minä olisin laulanut biisin, joka sanoillaan vie minut muistoihin parinkymmenen vuoden taakse ja se on:

Lastauslaiturilla

Aamukuudelta pukuhuoneessa sidoin lenkkarit kireelle.

Radion aamutiimi turhaan koitti potkii mua hereille.

Kahvi tippui, tuoksu sen sai mut viimein liikkeelle.

Taukotilassa istuin alas, sä istuit samalle penkille.

 

Mä näyttelin, et mul ei olis mitään aikeita.

Sudokuita täyttelin, ne oli liian vaikeita.

Silloin en tiennyt vielä, et kuinka paljon sua kaipaisin,

Kun vanhaan toimipisteeseesi sä palaisit.

 

En töitä tee, mä ootan vaan taas kahvitaukoo seuraavaa,

Et kanssas olla saan.

 

Lastauslaiturilla, loisteputken alla yhdessä aikaa vietettiin.

Hei Elovena, sä oot mun Marja-Leena. Kahvihuoneessa se tiedettiin.

Lastauslaiturilla, loisteputken alla suhun koitin saada kontaktii.

Kovii kohtaloita, roskiksii, rullakoita. Sydän kurkkupurkkiin stumpattiin.

 

Mä elin kuin unessa, tein virheitä räikeitä.

Mielen sopukoissa punoin onnen säikeitä.

Sä olit mulle kiiltokuva, oisin tehnyt mitä vaan.

Eräänä aamuna mä istuin jälleen taukotilassa.

Luulin, et sä olisit vain käymäs Siwassa.

Siitä kauan aikaa on, voi kun muistaisin nimesi.

Josko numerotiedustelusta sun numeros löytyisi.

 

En töitä tee, mä ootan vaan taas kahvitaukoo seuraavaa,

Et kanssas olla saan.

 

Lastauslaiturilla, loisteputken alla yhdessä aikaa vietettiin.

Hei Elovena, sä oot mun Marja-Leena. Kahvihuoneessa se tiedettiin.

Lastauslaiturilla, loisteputken alla suhun koitin saada kontaktii.

Kovii kohtaloita, roskiksii, rullakoita. Sydän kurkkupurkkiin stumpattiin.

 

Mä haikailin, liikaa aikailin.

Perääs huutelin, vain metsä kuunteli.

Mä haikailin, liikaa aikailin.

Perääs huutelin, vain metsä kuunteli.

Viel ehkä joskus kohdataan.

 

Lastauslaiturilla, loisteputken alla yhdessä aikaa vietettiin.

Hei Elovena, sä oot mun Marja-Leena. Kahvihuoneessa se tiedettiin.

Lastauslaiturilla, loisteputken alla suhun koitin saada kontaktii.

Kovii kohtaloita, roskiksii, rullakoita. Sydän kurkkupurkkiin stumpattiin.

Lastauslaiturilla, loisteputken alla yhdessä aikaa vietettiin.

 

Hei Elovena, sä oot mun Marja-Leena. Kahvihuoneessa se tiedettiin.

Lastauslaiturilla, loisteputken alla suhun koitin saada kontaktii.

Kovii kohtaloita, roskiksii, rullakoita. Sydän kurkkupurkkiin stumpattiin.

En ikinä olis uskonut, että Stig tarjoilee tähänastisen kauden hauskimman ja vauhdikkaimman jakson! Nauroin monessa kohtaa ihan ääneen. 

Lue myös:

Vain elämää – Mitä olisin laulanut, Ressu Redford

Vain elämää – Mitä olisin laulanut, Jannika B.

Vain elämää – Mitä olisin laulanut, Reino Nordin

Vain elämää – Mitä olisin laulanut, Arja Koriseva

 

Vain elämää Nelosella perjantaisin klo 20:00. Kuka oli sinun illan suosikki ja minkä biisin sinä olisit valinnut?

<3. Jennyfer

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *