Hae
Jennyfer

Kiinteiden aloitus 4 kk iässä – Ei alkuun mikään suurmenestys

Noel alkoi tutustumaan kiinteisiin ruokiin pari viikkoa sitten, 4 kk ja 6 päivän iässä. Mitäpä muuta suomalaisena äitinä pojalleni ensimmäisenä olisin tarjonnutkaan, kun perunaa. Keitin yhden potun ja sen soseuttamiseen käytin Noelin omaa maitoa. Teelusikan kokoinen ateria ei ollut menestys, vaan sai aikaan mitä suloisemmat irvistykset. On aivan liikuttavan suloista katsoa niitä tuhansia eri ilmeitä, mitä ensikertaa eri makujen maistelu saa aikaan. Hän on mielipiteissään niin vilpitön. Meidän kiinteiden maistelu ei alkanut millään isolla ilolla, suosiolla ja menestyksellä, ja sitten olikin aika ottaa käyttöön uudet suuntimet neuvolan ohjeiden sijaan. 

Anna aikaa tottua makuihin

Se on selvää, että uusiin makuihin tottuminen ottaa aikansa, neuvolan ohjeiden mukaan 10-15 kertaa. Ennen sitä on minustakaan turhaa tehdä johtopäätöksiä siitä, pitääkö lapsi jostain vai ei. Jos minä olisin tehnyt ihka ensimmäisestä perunan maistamiskerrasta johtopäätöksen, pitääkö lapseni siitä vai ei, en enää ikinä olisi laittanut perunaa hänen suuhunsa. Me kuitenkin jatkoimme maistelua, välissä maistellen muutakin, ja jo neljännellä kerralla peruna ei enää aiheuttanut irvistystä, vaan maistui kuten bataatti, joka oli suosikki heti ensilusikallisesta lähtien. Porkkana maistui alusta lähtien semisti, ja jo muutaman syöntikerran jälkeen sekin alkoi naurattamaan. Parsakaalia on syöty perunan seassa, samoin porkkanan ja perunan sekoitusta. Parissa viikossa olemme siis maistelleet kaikkiaan neljää eri makua, eikä niistä mikään ole aiheuttanut ainakaan vielä minkäänlaisia oireita.

Tutustumista perunaan
Tutustumista perunaan

Suhde ruokaan

Olemme aloittaneet kiinteät tarkoituksellisesti kasviksilla, ja sillä linjalla jatkamme vielä jonkin aikaa, kunnes niiden maut alkavat käymään tutuksi ja maistumaan hyvin. Vasta sen jälkeen meillä otetaan hedelmäsoseet käyttöön, nekin, joita saisi iän puolesta antaa jo nyt, sillä ne ovat luonnostaan paljon makeampia, ja jos lapsi tottuu ensin niihin, voi kasvisten syönti sen jälkeen olla haastavaa. Lähtökohaisesti haluan kasvattaa lastani siihen suuntaan, että hänellä on positiivinen ja utelias suhtautuminen ruokaan ilman järjettömiä ennakkoluuloja, tai että aina joku on pahaa. Haluan opettaa hänelle myös ruuan arvon, sillä kaikille se leipä ei ole jokapäiväinen. Saati, että olisi varaa valita. Tai valittaa. Ei minullekaan kaikki ruoka maistu, sian liha on yksi sellainen, mutta minusta on tärkeää maistaa ennen johtopäätöksiä. Allergiat ja erilaiset arvoihin liittyvät vakaumukset ovat sitten erikseen.

Ensimmäinen annos perunaa ei ollut mikään menestys
Ensimmäinen annos perunaa ei ollut mikään menestys

Lapsen ehdoilla

Koska haluan luoda lapselleni positiivisia ruokakokemuksia, olinkin lyödä hetkeksi hanskat tiskiin näiden kiinteiden maisteluiden kanssa. En siksi, että osa ruuista aiheutti lapsessani irvistyksiä, vaan usein siihen liittyi myös kitinää, huonoa fiilistä ja venkoilua ”tuolissa”. Meidän maistelut tapahtuu Stokken New Bornissa, jonka puolimakaava asento on osoittautunut hyväksi kiinteiden maisteluun.  Koska Noelilla on jo valtava tahto ja halu istumaan, ajattelin venkoilun ensin johtuvan siitä, että hän ei enää suostuisi olemaan edes New Bornin osoittamassa asennossa, mutta se olikin jotain muuta.

Ajoitus pielessä
Ajoitus pielessä

Neuvolan ohjeilla meillä maisteltiin kiinteät maidon jälkeen, ettei lapsi sitten ala jättämään maitoa pois, jos se tapahtuisi ennen sitä, koska maito on kuitenkin vielä pitkään se pääasiallinen energian lähde. Noel on kuitenkin maidon jälkeen täys ja usein myös väsynyt, joten häntä ei voisi siinä tilassa kiinteät vähempää kiinnostaa. Lisäksi olin itse ajatellut, että kiinteitä maistellaan ”lounaalla” ja ”päivällisellä”, eli Noelin normaalissa syöntirytmissä klo 11 ja 17. Edellä mainitusta syystä johtuen se ei onnistunut. Ajattelin myös, ettei hän ehkä olekaan vielä maisteluun valmis, vaan jätämme kiinteät sikseen, ja kokeilemme myöhemmin uudestaan, vaikka hän on osoittanut jo selvää kiinnostusta ruokaa ja muiden syömistä kohtaan. Halusin ehdottomasti, että lapselleni jää näistä maistelukerroista hyvä ja positiivinen fiilis, jotta ongelmia ruuan kanssa ei tulisi. Päätin kuitenkin vielä varovasti kokeilla, josko maistelu onnistuu jossain toisessa ajankohdassa. Jos ei, palaamme asiaan myöhemmin. Seuraavan kerran Noel sai kiinteää ruokaa sen teelusikallisen maidon juontien välissä niin, että seuraava maito oli kuitenkin lähempänä kuin entinen, mutta varsinaisia nälän merkkejä ei vielä ollut. Käytännössä siis ohjeiden vastaisella tavalla. Ai että mikä nautinto! Poika oli syödessä yhtä iloa ja hymyä.

Hyvällä ruokahalulla ja fiiliksellä
Hyvällä ruokahalulla ja fiiliksellä

Kun sen oikein oivaltaa ja ajoittaa
Kun sen oikein oivaltaa ja ajoittaa

Tämä on suorastaan hauskaa
Tämä on suorastaan hauskaa

Näin me olemme jatkaneet siitä lähtien yhden maistelukerran päivittäin, ihan mihin kellon aikaan tahansa; aamupäivällä, iltapäivällä tai alkuillasta, kunhan se sopii hyvin meidän päivän muuhun ohjelmaan, siihen hetkeen on aikaa ja erityisesti, että Noel on hyvällä fiiliksellä. Tällä ei ole ollut mitään vaikutusta siihen, että Noel joisi vähemmän maitoa. Sen määrät ovat pysyneet ennallaan. Vellejä me emme ole käyttäneet ja tuskin tulemme käyttämään lainkaan. Arvostan kovasti, että neuvolasta saa ohjeita ja suuntaviivoja, kun on ensimmäistä kertaa uusien asioiden äärellä, mutta sitäkin tärkeempänä pidän sitä, että kuuntelee ja katselee omaa lastaan, käyttää maalaisjärkeä, ja elää hänen tarpeilla ja ehdoilla. Jokainen lapsi on yksilö. Se mikä sopii yhdelle, ei toiselle. Tämä oli meidän tarinamme.

<3. Jennyfer

Noelin lempilelut 0-4 kk iässä

Kun Noel oli ihan vauva, mietin, miten osaisin ostaa hänelle oikeanlaisia leluja oikeaan aikaan aina kuhunkin ikään ja kehitysvaiheeseen. Oikeastaan mietin tätä edelleen. Koska hän on valmis ensimmäisiin palapeleihin? Koska parkkitaloihin, autoratoihin ja hienoihin ajoneuvoihin, legoihin ja niin edelleen. Ainakin nämä ensimmäiset 4,5 kk on mennyt ihan maalaisjärjellä, sekä verkko- ja kivijalkakaupoissa erilaisten lelujen ikärajoja tutkien. Ehkä maalaisjärki on toiminut parhaiten, sillä vauva kyllä viestii taidokkaasti kehollaan tarpeistaan ja taidoistaan. 

Kun Noel parin kuukauden iässä alkoi kiinnostumaan ympäristöstään, ostin hänelle aivan ihanan värikkään metsää muistuttavan lelukaaren eläimineen. Siinä on mahdollisuuksia myös monenlaisiin aistien aktivointeihin, kuten rapiseva lehti, visertävä lintu, peili, vinkuva kukka ja niin edelleen. Noel kyllä tykkäsi makoilla tällä pehmoisella alustalla, mutta ei niinkään ollut kiinnostunut värikkäästä alustasta tai siinä roikkuvista leluista. Nyt 2 kk myöhemmin, 4,5 kk iässä hän ei myöskään osoita erityistä kiinnostusta lelukaarta kohtaan, vaikka osaa jo tarttuakin siinä roikkuviin eläimiin, vaan tykkää enemmän makoilla ihan valkoisella viltillä toisenlaisten lelujen kanssa. Ja ne ovatkin hänen lempilelujaan.

Iloinen Noel ei niin suurta suosiota saavuttaneessa lelukaaressa 2 kk iässä
Iloinen Noel ei niin suurta suosiota saavuttaneessa lelukaaressa 2 kk iässä
Lelukaaressa on kiva makoilla, mutta asiat sen ulkopuolella kiinnostaa enemmän
Lelukaaressa on kiva makoilla, mutta asiat sen ulkopuolella kiinnostaa enemmän

Helisevä hahmo

Ihan ensimmäinen lelu, joka sai Noelin huomion ja hymyt, oli Stokken New Born kaukalon lelukaareen kiinnittämäni hahmo, jonka vartalo on helistin, jaloissa rapisevaa ja hymyilevät kasvot mustine piirteineen muuten värikkäässä olemuksessa. Joka kerta, kun nostin Noelin tähän kaukaloon, lelu sai hänet silminnähden ilostumaan. Kerran ajattelin vaihtaa sen toiseen, ihan vaan vaihtelun vuoksi. Tuli itku. Laitoin lelun pian takaisin, ja siinä se on ollut, joka kerta yhtä suuren suosion saaneena siihen asti, kunnes toissa viikolla aloitimme maistelemaan kiinteitä ruokia tässä samaisessa Stokken tuolissa / kaukalossa. Siinä puuhassa lelu kaarineen on niin tiellä, että jouduimme siitä luopumaan. Nyt tämä Noelin ensimmäinen lempilelu kulkee mukanamme vaunuissa ja on aina tarpeen tullen heti viihdytysvalmiudessa kiinnitettäväksi niin turvakaukalon kuin vaunukopankin kuomuun.

Helisevä hahmo oli Noelin ensimmäinen lelu, josta hän kiinnostui ja johon hän tykästyi. Noel on kuvassa 2 kk ikäinen
Helisevä hahmo oli Noelin ensimmäinen lelu, josta hän kiinnostui ja johon hän tykästyi. Noel on kuvassa 2 kk ikäinen

Tämä lelu saa Noelin aina kovin iloiseksi
Tämä lelu saa Noelin aina kovin iloiseksi
Helistinhahmo viihdyttää nykyään vaunuissa
Helistinhahmo viihdyttää nykyään vaunuissa

Helistin

Kun Noel alkoi näyttämään kiinnostustaan ja huimaa vauhtia kehittyvää taitoaan tarttua erilaisiin esineisiin tajusin, että helistin jos mikä on tässä vaiheessa omiaan. Seuraavalla kauppareissulla kahlasin läpi suuren tavaratalon leluosastoa, mutta en löytänyt minkäänlaista perinteistä helistintä. Siis sellaista, joita minun lapsuudessani oli, 40-vuotta sitten. Ehkä perinteet ovat muuttuneet. Löysin kuitenkin jotain mielenkiintoisempaa. Nykyajan helistimen erilaisilla härpäkkeillä, joka osoittautuikin erittäin hyväksi, sillä nämä härpäkkeet ovat juuri sopivaa suuhun pantavaa, kun samoihin aikoihin alkoi ikenet vaatimaan purtavaa. Ostin kaksi erilaista, helisevää ja pureskeltavaa lelua, mutta vain toinen niistä pääsi Noelin suureen suosioon.

Noel ja lempihelistin
Noel ja lempihelistin

Kirjat

Minä itse rakastan kirjoja ja pidän niitä erittäin tärkeinä kaikkien sukupolvien elämässä, vaikka kuinka elämmekin digiaikaa. Noelin ensimmäinen kirja on materiaaliltaan kangasta, jossa on erilaisia kuvia. Tarjosin aina alusta asti tämän kirjan mukaan hänen leikkeihin, kun hän alkoi leluistaan kiinnostumaan. Katselimme sitä toki myös sylikkäin yhdessä. Kirja ei saanut minkäänlaista huomiota, joten ajattelin, että sen aika on myöhemmin. En muista miten Noelin leikkeihin päätyi toinen kangaskirja, suurempi kooltaan ja erilaisin kuvin, mutta siitä hän innostui silminnähden. Hän innostuu edelleen tästä kangaskirjasta yhä uudestaan ja uudestaan. Aina ei ehkä kyse olekaan siis siitä, ettei lapsi ole vielä valmis kyseiseen leluun. Juuri se versio ei vain välttämättä häntä syystä tai toisesta kiinnosta.

Noel lempikirjan äärellä
Noel lempikirjan äärellä

Pikkuprinssi on Noelin lempikuvia
Pikkuprinssi on Noelin lempikuvia

Purulelu

Brion purulelu on ollut kaiken muun suuhun laitettavan ohessa kova juttu, sillä ikenet selvästi kutisevat kovasti. Odotankin sitä, koska se ensimmäinen hammas tulee meille näyttäytymään. Tämän lelun Noel sai joululahjaksi kummisedältään. Tästä lelusta saa monesta kohtaa erittäin hyvä otteen ja se on kaikin puolin erittäin miellyttävä myös minunkin mielestäni.

Brion mieluisa purulelu
Brion mieluisa purulelu

Marakassi

Itse rakastan puuleluja valtavasti ja veikkaankin, että toimestani meillä tulee olemaan niitä hyvä kokoelma. Niitä on kertynyt kivasti jo nyt, vaikka ihan kaikki ei vielä hetkeen leikkeihin sovikaan, kuten lahjaksi saadut perässä vedettävät Brion mäyräkoirat, joita miellä on kaksi erilaista. Voimme sitten Noelin kanssa käydä yhdessä niitä ulkoiluttamassa, heh. Kun kesällä ystäväni yllättivät minut baby showerilla, saimme silloin lahjaksi aivan ihanan puisen muumiaiheisen marakassin. Olin ajatellut, että tämän aika on vasta myöhemmin, mutta mitä vielä. Aloitimme toissaviikolla muskarin, jossa pienokaisten käsiin annettiin marakassit, ja Noel innostui siitä kuin vanha tekijä. Kotiin päästyämme kaivoin omamme erityisestä puulelujen korista, ja siitä hetkestä lähtien se on ollut se paras lelu kaikista. Vaikka Noelille antaa kaikki hänen lempilelunsa kerralla, se on tämä puinen marakassi, johon hän ensimmäisenä tarttuu. Ja olinpa alkuun minäkin typerä, että ajattelin sitä vain soittimena. Sehän on helistin parhaimmillaan.

Puinen muumiaiheinen marakassi on paras lelu kaikista
Puinen muumiaiheinen marakassi on paras lelu kaikista
Marakassissa riittää ihmeteltävää
Marakassissa riittää ihmeteltävää

<3. Jennyfer